Satuin hiljattain lukemaan Tekniikan maailman Markku
Ojaselta tilamaa hyvinvointibarometria. Parametri paljasti erään havahduttavan
tosiasian.
Tutkimus osoitti, että usko Jumalaan on merkittävä ihmisen
onnellisuuden kannalta. Asiasta mielenkiintoisen teki se, että usko vaikutti
positiivisesti onnellisuuteen niiden ihmisten kohdalla, jotka vastasivat
“Täysin samaa mieltä”. Onnellisin ryhmä oli se, jolle hengelliset asiat olivat
hyvin tärkeitä
Jostakin syystä matalin arvo saatiin ryhmältä, jolle uskon
asiat olivat "lähes tärkeitä". Se oli huomattavasti alhaisempi, kun
ryhmällä "jokseenkin tärkeitä".
Toki onnellisuus ei ole varmaan ainoa syy Jeesuksen
seuraamiseen, mutta itselleni tärkeä sellainen. Jeesus on tehnyt minusta
onnellisen, jopa silloin, kun olosuhteet ovat onnettomia. Sisältäpäin, arvoista
ohjautuva elämä on lopulta tyydyttävä ja vaikuttaa onnellisuuteen. Mutta tässä
on mutta.
On suuri ero kokosydämisellä ja sanotaanpa vaikka
puolisydämellisellä Jeesuksen seuraamisella. En puhuu nyt siitä, miltä meistä
tuntuu tai mikä on elämäntilanteemme. Eletäänkö hengellistä syksyä, kevättä,
kesää vai talvea. Kokosydäminen Kristuksen seuraaminen on valinta, huolimatta
siitä, mikä on elämäntilanteemme. Puolisydämisyys tuottaa pettymyksiä ja
lopulta tekee meistä entistä onnettomampia. Kokosydämisyys kannattaa aina.
"Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä
turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teistaan."
Kenno toimii Espoon vapaaseurakunnan johtajana ja asuu
yhdessä vaimonsa Janan sekä kolmen lapsensa kanssa Espoossa. Kenno arvostaa
hyvää huumoria, positiivista muutosta, johtajuuskirjallisuutta sekä
seurakunnanistutusta. Kennon elämän ehdottomasti tärkeimpiin asioihin kuuluu
kuppi erittäin hyvää kahvia.
