perjantai 15. kesäkuuta 2018

"Finishing well"

Heli Sätilä

Viime kuukausina mielessäni ovat pyörineet sanat "Finishing well". Nuo sanat ovat tulleet eteeni lukuisia kertoja kännykän hartaus-appseissa ja muuallakin. Suomennos ehkä kuuluisi "Päätä vaelluksesi hyvin", sillä sanat ovat esiintyneet nimenomaan kristillisen vaelluksen kontekstissa.

Billy Graham kuoli 99-vuotiaana helmikuussa 2018. Hän oli jo etukäteen sanonut: "Kun eräänä päivänä luet tai kuulet, että Billy Graham on kuollut, älä usko sanaakaan. Olen silloin enemmän elossa kuin nyt. Olen ainoastaan muuttanut osoitetta. Olen mennyt Jumalan läsnäoloon."

Billy Graham oli 16-vuotias vastaanottaessaan Jumalan kutsun. Hän oli mahtavasti Jumalan käytössä. Ei virheetön, mutta rehellinen ja virheensä tunnustava, nöyrä, Jumalaan luottava mies. Hän päätti vaelluksensa hyvin, kuten monet muutkin uskonsankarit tekivät, esimerkiksi Mooses, profeetta Daniel, kuningas Daavid, apostolit Paavali ja Pietari... Ja luonnollisesti Mestarimme Jeesus itse. Jeesus totesi ristillä: "Se on täytetty" (It is finished).

Raamatussa on myös lukuisia esimerkkejä henkilöistä, jotka eivät päättäneet vaellustaan kovin hyvin. Teologi J. Robert Clintonin mukaan Raamatun johtajista kolmasosa päätti vaelluksensa hyvin, kolmasosa huonosti ja kolmasosa joten kuten.

Kuinka voisimme auttaa itseämme ja toisiamme siinä, että meistä kukin pysyisi vaelluspolulla ja lopulta päättäisi vaelluksensa hyvin?


1. Pysy lähellä Jumalaa

Joh. 15:4,5 "Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään."

Jos haluamme kuulla Jumalaa, meidän tulee kuunnella Häntä. Olla Hänen lähellään. Ottaa aikaa jutellaksemme Hänen kanssaan. Siten suhde pysyy elävänä ja voimaannuttavana, eikä muutu kuivaksi uskonnollisuudeksi.

2. Varjele sydämesi

Snl 4:23 "Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi – siellä on koko elämäsi lähde."

Edeltävissä jakeissa on puhuttu siitä kuinka tärkeää on pitää sydämessään Jumalan Sana. Meidän on tärkeää täyttää sydämemme Jumalan Ilosanomalla. Tiedänkö ja uskonko että Jumala rakastaa minua valtavasti? Me puhumme sydämemme kyllyydestä. Siitä meidän sydämemme "jää kiinni" eli voimme itse nähdä, kuka meidän elämäämme todellisuudessa hallitsee: Jumala vai jokin muu.

3. Säilytä anteeksiannon asenne

"Kyllä minä siitä niin mieleni pahoitin" lienee kuuluisa Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja-kirjojen päähenkilön mielilause. Sopii hyvin suomalaiseen mielenmaisemaan. Mutta Luuk. 6:27 eteenpäin Jeesus kehottaa meitä rakastamaan paitsi Jumalaa, itseämme ja veljiämme tai sisariamme, myös vihamiehiämme, niitä jotka meitä parjaavat, vihaavat tai muuten vain loukkaavat. Joyce Meyer puhuu jatkuvasta anteeksiannon asenteesta, joka varjelee sydämemme ja pitää sen kiitollisena ja terveenä. Olkaamme rauhantekijöitä! Luottakaamme siihen, että Jumalalla on kaikki kontrollissaan!

4. Anna elämäsi jakoon

Luuk. 6:38 "Antakaa niin teille annetaan... niinkuin te mittaatte, niin teille mitataan."

Anteliaisuus on Isän sydämen keskiössä. Hän antoi ainokaisen Poikansa. Hän on hyvä ja antelias Isä. Anteliaisuus on kristillisyyden keskiössä: annamme aikaamme, varojamme, kykyjämme, jaamme rakkauttamme. Lahjaksi olemme saaneet, antakaamme lahjaksi eteenpäin. Antaminen on paras vastalääke ahneudelle ja itsekeskeisyydelle.

5. Ole uskollinen ja kuuliainen Jumalalle

Luuk. 6:46-49 kertoo kahdesta talosta, joista toinen oli rakennettu hiekalle ja toinen kalliolle. Päällisin puolin kumpikin talo näytti hyvältä mutta toinen sortui perustuksen huonouden takia. Perustuksena on Jumalan Sanan totteleminen. Sanan lukeminen ei riitä, meidän tulee elää sen mukaan. Jumalan perheessä tämä tulee kokeiltua ja koeteltua. Seurakunnassa meillä on erinomainen ja ainutlaatuinen mahdollisuus opetella rakastamaan hyvin. Voimme oppia toinen toisiltamme. Jokainen on tämän elämänkoulun oppilas – kuolemaansa saakka.

6.  Asetu auktoriteetin alle

Hebr. 13:7-8 "Muistakaa johtajianne, niitä, jotka julistivat teille Jumalan sanaa. Pitäkää mielessänne, miten he elivät, ja ottakaa heidän uskonsa esikuvaksenne. Jeesus on sama eilen, tänään ja ikuisesti." 

Jeesus on luonnollisesti Se Suurin Johtaja, mutta Hänkin asettui Isän auktoriteetin alle. Me olemme paitsi Jumalan ja Hänen Pyhän Henkensä auktoriteetin alla, myös Jumalan asettamien johtajiemme auktoriteetin alla. Jumala on asettanut seurakuntaan tietyn tilivelvollisuusketjun. Totteleminen – niin Jumalan kuin muidenkin auktoriteettien – tulee koetelluksi vasta silloin kun he tekevät tai ehdottavat asioita joista emme ole samaa mieltä. Monestiko olen kiukutellut Jumalalle tai pastorilleni?


On hyvä muistella uskonsankarien – ja myös niiden huonojen johtajien – vaelluksen päättymistä. Miten haluan oman uskonvaellukseni sujuvan ja aikanaan päättyvän? Minä haluan Paavalin sanoin todeta, että "Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni." (2. Tim. 4:7) Minä haluan sanoa eräänä päivänä, että en ole kuollut vaan ainoastaan muuttanut osoitetta ja että olen nyt ikuisesti Jumalan läsnäolossa. Siispä nostan katseeni ylös tavoitteeseen, joka on yli kaiken sen maallisen mikä nyt on käden ulottuvilla ja näkyvää. Tehdään tämä yhdessä, toisiamme tukien. Sen vuoksi Jumala on antanut meidät toinen toisillemme, vaelluskavereiksi.


Heli on lääkäri ja toimii lastenneurologina. Hän on tullut uskoon ala-asteella ja haluaa miehensä Tapion rinnalla elää todeksi ja viedä eteenpäin sanomaa Kristuksesta.