maanantai 3. lokakuuta 2011

Apostolien teot

Apostolien tekojen tuttu kuvaus luvun 2 jakeissa 42-47 kertoo seurakunnan keskeisistä asioista:

”Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat. Pelko levisi ihmisten keskuuteen, ja apostolien kätten kautta tapahtui monia ihmeitä ja tunnustekoja. Uskovat pysyttelivät yhdessä, ja kaikki oli heille yhteistä. He myivät talonsa ja tavaransa, ja rahoista jaettiin kaikille sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Joka päivä he uskollisesti kokoontuivat temppeliin, ja kodeissaan he yhdessä mursivat leipää ja aterioivat riemullisin ja vilpittömin mielin. He ylistivät Jumalaa ja olivat koko kansan suosiossa, ja päivä päivältä Herra liitti heidän joukkoonsa niitä jotka pelastuivat.”

Tässä on tavoite: seurakunnan ja yksittäisen Jeesuksen seuraajan elämään kuuluu apostolien opetus, seurakuntayhteys, ehtoollinen ja rukous. Ihmeet ja tunnusteot kertovat seurakunnan luonteesta: se ei ole vain ihmisten yhteisö, vaan yliluonnollisen kohtaamispaikka. Jumalan antama uusi elämä koskettaa väistämättä ajankäytön lisäksi myös suhdetta omaisuuteen. Jumalan ylistäminen on itsestään selvää. Seurakunnan uudistukseen kuuluu aina ulospäin suuntautuminen, niiden etsiminen, jotka eivät vielä ole Jumalan rakkaudesta vakuuttuneet.

Merkille pantavaa on vilpittömyys ja riemullisuus. Silloin kun Apostolisen tekojen malli tuntuu iloiselta tavoitteelta ja etuoikeudelta, on mielestäni kyse Pyhän Hengen työstä. Kun tuota mallia ei haluta pitää tavoitteena, ollaan menossa johonkin muuhun kuin Jumalan tahdon suuntaan. Toisaalta, jos seurakunnan uudistusta markkinoidaan kireänä, syyttävänä vaatimuksena, on sitäkään vaikeaa samaistaa Apostolien tekojen kohtaan.

Tasapainoinen kristillisyys lienee sitä, että elämme todeksi seurakunnassa kaikkia edellä mainittuja asioita, ei vain osaa niistä. Jos joku osa-alue puuttuu, on hyvä yrittää saada sekin mukaan.

Tasapainoista kristillisyyttä eletään todeksi, se ei ole vain keskustelun tai ajattelun kohde. Siksi jokaisen kristityn on hyvä osallistua säännöllisesti paikallisen kristillisen yhteisön elämään ja omalta osaltaan huolehtia siitä, että tasapaino voisi toteutua.



Jukka Jämsén

pastori, Jyväskylä

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Rukous, Rakkaus, Raamattu


Heikki Hilvo
Mistä on hyvä konferenssi tehty? Rukouksesta, Raamatusta ja Rakkaudesta. Tätä koin Malmön kokouksessa, joka pidettiin 10-13.8.11. Taustavoimina olivat New Wine Sweden ja Global Awakening USAsta. Pääpuhujina Bill Johnson, Randy Clark, Tom Jones ja Will Hart.
Rukousta puheiden jälkeen ja puheiden lomassa, väliajoilla, kaduilla. Se merkillinen vapauden ilmapiiri rukoilla, mitä olen kokenut myös Suomen New Wine- kuvioissa toistui Malmössä. Tauoillakin näkyi ihmisiä, jotka rukoilivat toistensa puolesta. Kokousten aikana saimme usein olla siunaamassa toinen toisiamme tai mennä eteen saamaan siunausta. Paranemisia tapahtui paljon. Meillä oli myös mahdollisuus mennä yöllä Malmön kaduille tarjoamaan ihmisille rukousapua. Pikkuryhmissä  yksinkertaisesti sanoimme ihmisille: haluaisimme rukoilla puolestasi, koska uskomme rukouksen voimaan Jeesuksen nimessä. Omassa ryhmässämme rukoilimme mm erään muslimin selän puolesta ja hän koki saaneensa apua.  Vastaanotto kaduilla oli hyvin myönteinen, monet kokivat rukouksen hyvänä.
Rakkaus Jeesusta kohtaan näkyi ja kuului ylistyksessä. Siinä sekä vastaanotettiin Hänen rakkauttaan että annettiin Hänelle ylistys rakkauden täyttämästä sydämestä. Rakkauden ilmapiiri täytti kirkon ja yhdisti n. 800 hengen osallistujajoukon, mukana kymmeniä suomalaisia. Voimakas ylistys, välillä kielilläkin veti mukaansa koko kehon.
Puheet nousivat Sanasta ja Jumalan läsnäolon kokemuksista. Ne eivät olleet vain teoriaa, vaan sen jakamista, mitä Herra on tehnyt ja mitä Hän edelleen haluaa tehdä meille, meissä ja meidän kauttamme.
Ohessa muutamia vapaita lainauksia itse kultakin puhujalta:
Bill Johnson: rauha on Jumalan läsnäoloa, kristityt ovat ilmapiirin muuttajia, Jumalan kuninkuuden kulttuuri nousee Jumalan luonteesta, luokaamme kulttuuri, jossa ihmeet ovat luonnollisia, Kingdom culture, culture of miracles, revolutionary culture, culture of honor
Randy Clark: " show and tell"- gospel, kerromme evankeliumia ja näytämme sen teoissa, Jumala ja Hänen kuninkuutensa on tässä ja nyt, usko on suhde ei kaavio, kirkko ei saa näyttää leskeltä, vaan morsiamelta, joka ihailee sulhastaan
Tom Jones: Jumala aina täyttää janoisten ja nälkäisten kaipauksen, Jumalan läsnäolo on tärkeä, muuta ilmapiiri Jumalan läsnäololla, jano saada lisää Jumalaa ja Hänen tuntemistaan, sanoma paranemisesta on osa Jumalan kuninkuuden sanomaa
Will Hart: ole palava, kaipaa lisää, älä juutu paikalle, vaan mene eteenpäin ( press on), tavoitteena enemmän kuin  villeimmät unelmamme, meidät on luotu saamaan lisää Jumalaa ja Hänen tuntemistaan
Joku toinen on varmaan kirjannut muita ajatuksia. Minunkin vihostani löytyy lisää, samoin työkirjasta vielä täydemmin. Mutta noistakin kommenteista huomaa samoja teemoja: lisää Jumalaa, Herran läsnäolo, ilmapiirin muutos, Jumalan kuninkuus. Tosin käännökseni englannista suomeksi eivät ole tarpeeksi kolahtavia.
Mitä jäi mieleen: halu saada lisää, kokea vielä enemmän Herran läsnäoloa, saada sydämeen palava rakkaus Jeesusta kohtaan ja olla vaikuttamassa muutosta Pyhän Hengen voimassa.
Maailman ilmassa on nyt muutakin kuin pelkoa talous ja muista kriiseistä: Jumala haluaa kauttamme viedä Hänen ihanuuttaan kaikkialle.
Heikki Hilvo

perjantai 17. kesäkuuta 2011

POTS!


Heikki Hilvo
siis mikä ihmeen pots?
Prayer on the street, rukousta kadulla. Idea tuli Sana- lehdessä olleesta jutusta, jossa kerrottiin maahanmuuttajan tarjoavan rukoustukea Tukholman kaduilla. Kyltti mukanaan hän tarjosi ilmaista rukousta halukkaille. Muutaman työkaverin kanssa innostuimme ajatuksesta tehdä sama juttu Helsingissä. Siihen tarvittiin kyltti, aikaa ja hieman rohkeutta…ja rukousta. Kaikki valmiina ja suuntasimme keskelle Esplanaadin puistoa töiden jälkeen. Kyltissämme luki suomeksi ja englanniksi, että voimme rukoilla puolestasi. Emme jakaneet lappusia, emme vängällä ahdistaneet ketään tulemaan rukoiltavaksi. Seisoimme kylttimme vieressä ja juttelimme keskenämme ja olimme valmiit…
Yllättävän moni noteerasi touhumme, katsoivat kylttiä ja sitten meitä…ja hymyilivät. Ehkä osaaottavasti, ehkä myönteisesti, ehkä…no, mitä sitä spekuloimaan, hymykin on jo iso juttu suomalaisessa yhteiskunnassa. Joku pysähtyi kysymään, keitä me oikein olemme ja mistä seurakunnasta. Joku jätti rukouspyynnön. Joku rohkaisi. Muutamien puolesta myös rukoilimme. Jonkun kanssa oli keskustelua.  Taisi joku ottaa valokuvankin.
Ympärillä kulki niin suomalaisia kuin ulkolaisia. Myös jonkun ulkomaalaisen puolesta saimme rukoilla.
Viesti rukouksesta Jeesuksen nimessä ainakin meni eteenpäin.
Kaksi kertaa olemme nyt käyneet Espalla ja jatkoa on tulossa sen mukaan, kuin pääsemme. Varsin moni, joka on kuullut tästä on myös kiinnostunut tulemaan mukaan.
Tämähän on mitä yksinkertaisin tapa: kyltti, sinä ja katu. Liikkuva, halpa, ihmiset huomioiva tapa tuoda Jumalan todellisuus kaduille, ihmisten tietoisuuteen.
Ideana on olla käytettävissä, ei tuputtaa. Antaa ihmisille rukoustukea keskellä arkea, antaa viesti Jumalasta, jota kannattaa rukoilla.
Heikki Hilvo

lauantai 21. toukokuuta 2011

Luonnollinen yliluonnollisuus!


Suvi Kankkunen
New Winessa yksi keskeisistä arvoistamme on luonnollinen yliluonnollisuus: se, että rukoilemme ja odotamme yliluonnollisen Jumalan toimivan meidän tavallisten, luonnollisten ihmisten keskellä tehden sellaisia asioita, jotka ovat meille mahdottomia, mutta hänelle mahdollisia. Uskomme hänen edelleen esimerkiksi puhuvan omilleen, vapauttavan ihmisiä synnin vallasta ja parantavan sairauksia.Itse olen tullut viime viikkojen kiireideni keskellä haastetuksi antamaan yliluonnolliselle Jumalalle luvan vaikuttaa niissä projekteissa ja tehtävissä, jotka minulle on työssäni ja muussa elämässäni annettu. Luulen, että monet meistä tietävät sen tunteen, kun voimat tai kyvyt eivät tunnu riittävän johonkin tehtävään, tai välillä vaikka yhteen puhelinsoittoon tai sähköpostiin. Kun miettii, miten ihmeessä aika riittää moneen yhtäaikaiseen projektiin, tärkeistä ihmissuhteista ja omasta terveydestä huolehtimisesta puhumattakaan. Kun vastassa on ratkaistavia ongelmia ja vastattavia kysymyksiä, eikä hyvistä ratkaisuista ja vastauksista ole hajuakaan.
Kuinka usein tajuamme tällaisissa tilanteissa, että yliluonnollinen Jumala on samalla tavoin läsnä ja voimallinen kuin vaikkapa rukoillessamme sairaan ihmisen puolesta? Kuinka usein pysähdymme sanomaan: "Tule Pyhä Henki", ja sitten odottamaan, haluaako hän kuiskata jotakin juuri tähän tilanteeseen, haluaako hän koskettaa parantavalla tai puhdistavalla voimallaan tai näyttää välähdyksen Jumalan valtakunnan todellisuudesta tässä tilanteessa? Uskon, että meille tämä on usein jopa vaikeampaa kuin Jumalan yliluonnollisuuteen vetoaminen vaikkapa rukouspalvelutilanteessa.
Haluan kuitenkin haastaa itseäni ja meitä kaikkia turvaamaan yliluonnollisen Jumalan apuun tämän luonnollisen elämämme haasteissa: työtehtävissä, palavereissa, opiskelupaineissa, ihmissuhteissa. Näistä kaikista voi tulla Jumalan valtakunnan maaperää, kun kutsumme Jeesuksen hallitsemaan niitä meidän elämässämme ja vaikutuspiirissämme. Avain tähän on sydämen ja kaikkien elämänalueitten, töiden ja ihmissuhteiden luovuttaminen Jumalalle rukoillen: "Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä, niin kuin taivaassa." Silloin meidän kanssamme on "Jumala, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella"! (Ef. 3:20)

Rohkaisuterveisin,

Suvi Kankkunen