keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Jouluna lahjoja?

Tiina Kilkki

Tykkäätkö antaa joululahjoja? Onko niitä kiva saada? Minä tykkään sekä antaa että saada.

Näin ennen joulua meidän perheessä käydään jo perinteistä keskustelua lahjoista. Pitääkö olla monta pakettia vai ei? Voinet arvata, että mielipiteitä on ainakin kaksi. Kaupassa käydessäni katselen tavaroita ja mielessäni vilahtaa: tuo voisi olla kiva lapsenlapselle... haluaisikohan pojat tuollaista... ilahtuisiko miniät tällaisesta... entäpä mitä puolisoni tarvitsisi... mitä olisi tänä vuonna kiva antaa ystäville... ketä sellaista voisin muistaa, jota kukaan muu ei huomioi? Tykkään siis lahjojen antamisesta! Tokikin mietin lahjat oman kukkaroni mukaan ja vältän hankkimasta tarpeettomia tavaroita. Tykkään myös valmistaa itse lahjoja. Villasukat ja lapaset kuuluvat lahjaperinteeseen!

Lahjojen antaminen kuuluu meidän jouluun. Ehkäpä teilläkin? Ei liene kuitenkaan kyse siitä, että niitä pitäisi olla kukkuramitoin. Tai ne olisivat kalliita. Tärkeintä on lahjan mukanaan tuoma viesti: olet minulle tärkeä, rakas.

Lahjoja paketoidessani mietin Isän sydämen halua antaa meille lahjoja. Jeesus. Pyhä Henki. Pelastus.

"Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman... teille on syntynyt Vapahtaja..." (Luuk 2:10,11)  "Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljoa ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät." (Luuk 11:13)  "Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." (Room 6:23)

Kiitollisena availen Isän antamia lahjoja ja samalla paketoin joululahjoja annettaviksi. Rukoilen samalla, että joululahjan mukana menisi perille viesti Isän rakkaudesta.

Riemullista Joulua sinulle ja läheisillesi!


Tiina Kilkki

tiina.kilkki(ät)kohtaamispaikka.net
Tiina on Jyväskylän KohtaamisPaikan työssä yhdessä miehensä Mikan kanssa. Tiina tykkää pitkistä kävelylenkeistä Mikan kanssa, puutarhanhoidosta ja käsillään tekemisestä.

torstai 7. joulukuuta 2017

Voiko vanha soida?

Tapio Sätilä

Yli satavuotias suomalainen päivälehti totesi sata vuotta sitten olevansa edistysmielinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut missään suhteessa vanhan hylkimistä vanhuutensa tähden. Lehti ei myöskään pyrkinyt kirmailemaan uuden perässä sen takia että se on uutta.

Lehdellä on haastava tavoite, jossa on mukana uuden ja vanhan välinen jännite. Minä kuulen ajatuksia, jotka pitävät uutta automaattisesti parempana. Niin ja välillä kuulen toteamuksen siitä, kuinka ennen oli niin paljon paremmin, mikä taas pitää vanhaa automaattisesti parempana.

Kuinka onkaan joulu ja joulun sanoma? Onko se vanhaa, jo kuultua, ei mitään uutta? Vai voisiko joulun sanoma olla sittenkin vanha, joka on erittäin arvokas ja joka tulee kuunnella tarkalla korvalla.

Pääsin kuulemaan Stradivarius-viulua Lahdessa. Näitä arvostettuja soittimia on tallella 650 kappaletta. Yhden viulun arvo on miljoonia euroja, vaikka ne ovat rakennetut jo 1600-luvun lopulla. Viulun sointi on ainutlaatuinen ja arvostettu – ikä ei siis kerro hyödyllisyydestä. Uusi ei ole parempi pelkästään uutuutensa vuoksi eikä iäkäs hyödytön tai vanhentunut ikänsä vuoksi.

Evankeliumikin on iäkäs, se on ollut tarjolla jo pitkään, mutta tämä ei tee evankeliumista arvotonta, vanhanaikaista tai hyödytöntä. Joulun sanoma on evankeliumi, hyvä uutinen. Suuri ihme tapahtui, kun Jumalan tuli ihmiseksi, muutti naapurustoomme, tuli keskuuteemme. Evankeliumi on joulun sanoma; ”Jumalalla on hyvä tahto ihmistä kohtaan”, vanhemman raamatunkäännöksen mukaan. Jumala haluaa jokaisen ihmisen yhteyteensä, rakkaussuhteeseen kanssaan. Evankeliumi on sanoma uudesta kuninkaasta, Jeesuksesta.

Ei ikä tee evankeliumista arvotonta, vaan arvokkaan. Mikä tässä evankeliumissa on sitten se uutinen, kun kerran itse tapahtumasta on jo 2000 vuotta?

On totta, että evankeliumia saatetaan pitää tarjolla vanhoilla tavoilla, mikä aiheuttaa torjunnan. Kerronnan, esitystavan vuoksi tarjoiltava jää ilman huomiota. Myös soittotaito, evankeliumin mukaisen elämän toteuttaminen, voi olla keskeneräinen ja se voi sisältää liikaa riitasointuja – sanat ja teot eivät vastaa toisiaan. Näistä vajavaisuuksista huolimatta uutinen on siinä, että evankeliumi vaikuttaa elämänmuutosta tänään ihmisten elämissä. Evankeliumissa ihmiset löytävät merkityksen elämälleen. Hyvä uutinen siitä, että Jumala on heidän puolellaan, ei heitä vastaan, antaa elämälle tarkoituksen. Elämällä Jumalan yhteydessä Hänen kanssaan joka päivä, kaikissa elämäntilanteissa, voi toteuttaa tätä tarkoitustaan. Tällainen elämä on uutinen, joka vaikuttaa ympäristöönsä ja muuttaa maailmaa Jumalan tahdon suuntaan.

Pekka Kuusisto totesi, ettei kukaan oikein tiedä, miksi soittamattoman viulun ääni menee tukkoon. Viulua pitää siis soittaa. Ei edes arvokasta Stradivariusta ole tarkoitettu lasikaappiin. Se on tarkoitettu soitettavaksi. Samoin on evankeliumin kanssa. Evankeliumi ”soi”, kun sitä soitetaan, evankeliumi ”soi”, kun elät Jumalan yhteydessä, evankeliumi ”soi”, kun elät Jumalaa kunnioittaen, arvostaen.

Olkoon joulunaikasi täynnä Jeesuksen läheisyyttä ja evankeliumin sointia!


Tapio Sätilä

tapio.satila(ät)kolumbus.fi
Tapio on kolmen lapsen isä, puoliso, opetuslapsi ja pastori. Intohimona paikallisseurakunta ja sen luontainen kehitys - ellei aivan itsestään kasvaminen. Harrastuksena mm. lukeminen, penkkiurheilu ja rakentaminen.