Jukka Jämsén
Elämme
suoritusten maailmassa. Monet kokoavat itsestään kansion, johon kootaan
työhistoria, koulutus, osaaminen, kielitaito ja kaikki muukin vähänkään
myönteiseltä vaikuttava piirre. Näihin piirteisiin kiinnitetään huomiota
erityisesti työpaikkaa haettaessa. Sosiaalisessa mediassa rakennetaan
profiilia, jolla on varmaankin saman tapainen tavoite: tuomme parhaita
puoliamme esiin. Viranomaisilla ovat omat kansionsa, joihin kerätään
esimerkiksi terveystietoja, tulotietoja verotusta varten ja joillakin myös
rikosrekisteriä. Jokaisella on varmaankin sellainen oma sisäinen elämänsä, jota ei
kehtaa näyttää muille, ainakaan ihan kokonaan. Kansioita riittää.
Kerran profiilit,
rekisterit, salaisuudet, kansiot ja kirjat avataan kokonaan, pohjia myöten. ”Minä
näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa
edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. Näin myös
kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin,
avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä
kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan” (Ilm. 20:11, 12).
Tämä
raamatunkohta voi tuntua hurjalta jatkeelta kaikkeen siihen suorittamiseen,
johon olemme tottuneet. Jeesus tuntuu vain lisäävän tätä painetta: ”Minä sanon
teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on
tuomiopäivänä tehtävä tili” (Matt. 12:36). Tiedämme myös, että Jeesus opetti jo
sydämen asenteiden ja ajatusten olevan tärkeitä, eli nekin tullaan käymään läpi.
Jeesukselle hyvin tärkeää oli rakkaus eli hyvyyden osoittaminen ja tekeminen
toisille, joten sen laiminlyöminen ei käy (Matt. 5:27-48).
Teot,
sanat ja ajatukset. Hyvyys tai sen puute.
Miten
mahdamme selvitä?
En
tiedä, kuinka moni huomasi edellä olevassa Ilmestyskirjassa kohdan ”avattiin
myös elämän kirja”. Se on elämämme tärkein kansio.
On totta, että
viimeisellä tuomiolla käydään läpi kaikkien ihmisten kaikki asiat. Ratkaisevaa
eivät kuitenkaan ole teot, hyvät tai pahat. Tuomion lopputulos riippuu siitä,
löytyykö nimi elämän kirjasta (Ilm. 20:15). Sama näkyy jakeessa, jossa
todetaan, että ikuiseen elämään pääsevät ”ne, joiden nimet on kirjoitettu
Karitsan elämänkirjaan” (Ilm. 21:27). Tuo elämän kirja mainitaan Uudessa
testamentissa seitsemän kertaa. Jeesuskin viittaa siihen: ”Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on
merkitty taivaan kirjaan" (Luuk. 10:20).
On ihan hyvä,
että tekomme käydään läpi ikuisen elämän alussa, vaikka niitä olisikin jo
aiemmin pyytänyt anteeksi. Muuten taivaassa tulisi helposti välteltyä Jeesusta:
”Mitähän hän sanoo mistäkin elämäni asiasta?” Tärkeintä ovat puhtaat välit
Jeesuksen kanssa. Ratkaisevinta on nimi kirjassa, eivät teot.
Miksi
tuo elämän kirja on niin tärkeä? Mitä siinä kansiossa on? Siinä ei ole yhtään
omaa tekoamme, vaan Jeesus. Hänen koko rikkautensa: elämä, risti, ylösnousemus... Hän on kertarysäyksellä pyyhkinyt pois kaiken vääryytemme ja antaa lahjaksi
todellisen elämän jokaiselle, joka uskoo häneen. ”Samoin on Kristus kerran
uhrattu, jotta hän ottaisi pois kaikkien synnit, ja hän ilmestyy vielä kerran,
mutta ei enää synnin tähden vaan pelastaakseen ne, jotka häntä odottavat”
(Hepr. 9:28). Synnit on jo annettu anteeksi Jeesuksen ristillä. Nyt saamme elää
vapaina Jumalan lapsina, Jeesuksen seuraajina.
”Totisesti,
totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut
ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta
elämään” (Joh. 5:24).
Jukka Jämsén
jukka.jamsen(ät)evl.fi
Jukka toimii Lapuan hiippakunnan hiippakuntasihteerinä (lähetys- ja kansainvälinen työ) ja asuu Jyväskylässä. Hän on Kirsin mies ja neljän lapsen isä. Ulospäin suuntautuva seurakunta armolahjoineen innostaa edelleen! Jukka vastaa New Winen johtajaretriittitoiminnasta. |