maanantai 2. syyskuuta 2013

Vanha hyvä, Uusi erinomainen - mutta miksei se näy missään?

Olen viime päivinä lueskellut 3. Mooseksen kirjaa ihan urakalla. Ohessa tarjoan joitakin hajanaisia ajatuksia lukemiseni pohjalta.

Vanhan ja Uuden testamentin eroista
Lukemisen myötä minussa on vahvistunut käsitys, jonka mukaan kristityt hyvin harvoin ymmärtävät, mistä Vanhassa testamentissa on kysymys. Turhan usein kun kuulee väitettävän, että pelastus Vanhassa testamentissa tapahtuu tekojen kautta kun taas Uusi testamentti on täynnä armoa.

On totta, että Vanhaan testamentti – eikä vähiten 3. Mooseksen kirja – sisältää paljon mieltä askarruttavia asioita. Edellä mainittuja väitteitä 3. Mooseksen kirja ei kuitenkaan tue. Vai tukeeko?

Pelastus lakia noudattamalla?
Pitäkää minun lakini ja käskyni. Jokaiselle, joka niitä noudattaa, ne antavat elämän. Minä olen Herra. (3. Moos 18:5, KR92).

Raamatun kääntäminen alkukielestä on todella vaativaa puuhaa, enkä mielelläni käy arvioimaan kriittisesti käännöksiä. Tässä kohden moinen on kuitenkin tarpeen, sillä sekä KR33 että KR92 tulkitsevat yllä mainittua kohtaa rajusti. Hieman huolittelemattomampi käännös paljastaa puutteet:

Pitäkää minun lakini ja käskyni, jotka mies tekee ja elää niissä. Minä olen Herra. וּשְׁמַרְתֶּם אֶת־חֻקֹּתַי וְאֶת־מִשְׁפָּטַי אֲשֶׁר יַעֲשֶׂה אֹתָם הָאָדָם וָחַי בָּהֶם אֲנִי יְהוָה

En halua pitkästyttää sinua keskustelulla siitä, kuinka jakeen toinen osa tulisi tarkalleen ottaen kääntää. Mielestäni siinä kyllä luvataan elämä niille, jotka pitävät Jumalan lain eli Tooran, mutta kontekstin mukaan jakeen päähuomio on siinä, miten Jumalan kansan tulisi elää. Koko 18. luku koskee (seksuaalisia) rajoja perheen, heimon ja kansakunnan sisällä sekä ulkoisesti suhteessa vieraisiin kansoihin. Viesti on selvä: Jumalan kansan tulee olla erilainen ja elää Tooran määrittelemää elämää (vrt. 3. Moos 18:4). Toora ei suinkaan anna elämää kuten KR33 ("on niistä elävä") ja KR92 ("ne antavat elämän") väittävät, vaan Toora on sen alueen merkitsijä, jonka sisällä elämä toteutuu. Elämä saadaan Jumalalta itseltään, joka on kaiken elämän lähde.

Pelastus perustui Jumalan armoon
Huomaa, että jakeen alkuperäiset kuulijat elivät jo Jumalan kanssa liitossa. He eivät olleet siis pyrkimässä pelastukseen sisään, vaan jo elivät sitä todeksi. Pelastus perustui heidänkin kohdallaan Jumalan aiempaan armotekoon (joka Israelilaisille luonnollisesti oli vapauttaminen Egyptin orjuudesta).

Jumalan laki perustuu Jumalaan itseensä
Huomaa vielä, että jakeen käsky on perusteltu sanoilla: "Minä olen Herra." Toora ei ole joukko satunnaisia sääntöjä, jotka sattuivat pälkähtämään päähän, vaan perustuvat Jumalaan itseensä. Toisaalla 3. Mooseksen kirja mainitseekin, että Jumalan kansan tulee olla pyhä koska Jumala itse on pyhä (3 Moos. 11:44, 45; 19:2; 20:7, 26; 21:8 vrt. Matt. 5:48).

Vanha testamentti ei vaadi synnittömyyttä
Pyhyys on 3. Mooseksen kirjan mukaan tottelevaisuutta ja moraalista täydellisyyttä. Kirja ei kuitenkaan vaadi synnittömyyttä, sillä sen sisällä tarjotaan ohjeet sovituksen toteuttamiseksi tilanteissa, jossa kansa on kulkenut harhaan. Samalla uhraaminenkaan ei automaatisesti takaa anteeksiantamusta, vaan kirja vakuuttaa, että Jumala tutkii jokaisella kerralla rikkojan sydämen. Anteeksianto ei siis tapahdu mekaanisena toimenpiteenä, vaan lainrikkoja luottaa aina Jumalan armoon syntejään anteeksi pyytäessään.

Vanhan ja Uuden liiton vertailua
3. Mooseksen kirjan läpi katsottuna pelastuskäsitys Vanhassa ja Uudessa testamentissa ei vaikuta kovinkaan erilaiselta. Molemmissa (1) suhde Jumalaan perustuu Jumalan armoon, (2) uskova kutsutaan tulemaan täydellisesti Jumalan kaltaiseksi ja elämään pyhää elämää (Matt. 5:48), ja (3) rikkomuksen tapahtuessa liiton rikkoja turvautuu Jumalan hyvyyteen.

Mikä meissä Uuden liiton ihmisissä on vikana?
Uuden liiton täytyy siis olla aivan poskettoman hyvä, jos jo Vanhakin perustui armoon. Miksi kristityt siis ovat kuitenkin niin epätäydellisiä? Ehkäpä ongelmamme on siinä, että itsepintaisesti valitsemme syntisen luontomme mukaisen elämän Hengessä elämisen sijasta (Gal. 5:14-26 vrt. Jer. 31:31-34; Hes. 36:24-27). Hengessä eläminen on paljon enemmän kuin armolahjat, profetiat ja parantuminen. Meidän ei tule unohtaa Pyhän Hengen pyhittävää vaikutusta elämässämme, vaan sallia hänen johtaa meidät Jumalan mielen mukaiseen elämää niin perheessä kuin työpaikoillakin.

Kop, kop. Pyhä Henki on jo aika pitkän aikaa kolkutellut sinun ovellasi. Päästäisitkö sisään arkenakin, pliis.


Markus on Hiljan isä ja Arjan mies. Papiksikin on joku joskus kutsunut. Tällä hetkellä Markus on opintovapaalla rapakon toisella puolella suorittamassa teologian jatko-opintoja.