keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Raamattu ja minä


Jumalan kirja, Raamattu herättää meissä ihmisissä monenlaisia tunteita, käsityksiä ja mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin. Kohta taas luemme jouluevankeliumia kirkoissa ja kodeissa. Mitä Raamattu minulle merkitsee? Tässä muutama hetki kohtaamisista Raamatun kanssa.
Kasvoin täysin uskonnottomassa kodissa ensimmäiset 7 vuotta. Kouluun mennessä en vielä tiennyt mitään kirjasta nimeltä Raamattu. En edes, että sellainen kirja oli olemassa. 

Muistikuva 1

Ollessani ekalla luokalla heräilin usein yollä. Monena yönä näin, kuinka isäni istui nojatuolissa lukemassa jotain kirjaa. Joka yö sama kirja. Hänen suupielessään olevan savukkeen savu kohosi valkoisina kiemuroina lukulampun valossa. Tuhkakuppi täyttyi aamuyöhön mennessä. Kirja ihan ilmeisesti piti hänet otteessaan.
Vasta paljon myöhemmin ymmärsin, että tuo kirja oli Raamattu. Ensimmäinen kohtaamiseni Raamatun kanssa.
Aikaa myöten Raamatun sanoma muutti isäni ja perheeni elämän.

Muistikuva 2

Toinen tärkeä kohtaaminen Raamatun kanssa liittyi lukioaikaan ja Jeesus-herätyksen aikaan. Raamatusta tuli pikkuhiljaa nuoren elämän käsikirja, josta hahmottuivat etiikan raamit ja elämänmalli.
Raamattuni sai sen ajan ”hippi”-lookin. Se oli aina mukana. Sitä luettiin ahkerasti ja etsittiin ratkaisuja moniin asioihin. Poliittisen tiedostamisen herääminen, eriarvoisuuskysymykset, evoluutio vai luominen - keskustelut kävivät kiivaina, kysymyksiä nousi, hippi-Raamattuni kului käsissä.

Muistikuva 3

Nelikulmainen pöytä jossain Pohjanmaan pienen seurakunnan takahuoneessa. Istun juurivihityn mieheni kanssa pöydän ääressä vastakkain. Luemme 1. Mooseksen kirjaa toinen toisillemme - kommentoiden.
Kulunut hippi-Raamattu oli vaihtunut uuteen.  Sen ensilehdellä oli omistuskirjoitus, jonka poikaystäväni oli antanut ohjenuoraksi: ”Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ihminen joka on saanut taidon” (Sl 3:13).
Samalla aukeamalla lukee myös:
“Read the Bible – to see Him more clearly
         to love Him more dearly
         to follow Him more closely
         to serve Him more sincerely”
Raamatusta tuli yhteinen kirja, jonka kautta aloimme tutustua Jumalaan, Hänen suunnitelmiinsa – siihen, miten Hän katsoo maailmaa. Maailmankuva avartui, Jumalan suuruus hämmensi ja kiehtoi.

Muistikuva 4

Luokkahuone raamattukoulussa. Taululla outoja koukeroita, koinee-kreikkaa. Pänttäämistä, kielioppia, uusia sanoja . . . Pikkuhiljaa Raamatun sanat alkoivat saada syvempiä, vivahteikkaampia merkityksiä. Alkukielisten ilmaisujen suorasukaisuus yllätti ja häkellytti. Missä onkaan se ”kaanaan” kielinen sävy, jota olin tottunut kuuntelemaan Raamatusta puhuttaessa? Uuden kielen avautuessa Raamatun lukemisesta tuli yhä kiehtovampaa.

Muistikuva 5

Neljä lasta sohvalla rivissä. Odottavat malttamattomina, että jatketaan edellisiltaista kertomusta Daavidista. Jokainen haluaa vuorollaan pitää sinistä Lasten Raamattua kädessään. Pojat olivat päivällä leikkineet Daavidia, oli viitat ja miekat, oli taistelujen tohinaa. Mutta ”Daavid on PARAS-H-H!” Koska Jumala on hänen kanssaan.
Vuosien varrella Lasten Raamattu luettiin monta kertaa kannesta kanteen ja aikanaan se vaihtui sarjakuva-Raamattuun, joka edelleen – kovin kuluneena ja hiirenkorvilla – istuu kirjahyllyssä hienompien kirjojen välissä.
Isompina lapsilla oli kullakin omat Raamatut, jotka eri tahtiin ikääntyivät isäntiensä käsissä. Yhdellä oli vaarin antama hieno ”saarna-Raamattu”, toisella pokkari, kolmannella modernein englanninkielinen, neljännellä itsekansitettu tilkkupeitto-Raamattu.
Raamatun teksti ja sisältö pitävät otteessaan, antavat perustan, raamit ja suunnan elämälle.

Muistikuva 6

Ennen pitkää alkukiellisestä uudesta Testamentista tuli työkalu. Kielioppi, rakenteet ja sanat tulivat osaksi työnkuvaani. Nyt Raamattuni rinnalla on syntaksia, analyyttista sanakirjaa, tekstivariantteja …Yritän avata samoja rikkauksia, joita itse opin vuosia sitten, uusille lukijoille.

Muistikuva 7

Varhainen kevätaamu, mukissa tuoksuu tuore kahvi, kuuntelen, kun mieheni lukee ääneen Luukkaan evankeliumista. Uudenlainen kuva Jeesuksesta aukenee: miten radikaali, miten epäuskonnollinen, miten rohkea, millainen tilannehuumorin taju…  En vielä taidakaan tuntea kovin hyvin sitä Jeesusta, jonka edesottamuksia Luukas kuvailee. Tällasita Jeesusta tahdon seurata ja oppia Häneltä! Matka siis jatkuu…

Muistikuva 8

Isäni, 95 v., loikoilee vuoteellaan vanha ruskea käytön kuluttama Raamattu käsissään. Kuinkahan monta kertaa isä on sen jo lukenut läpi?. Isän elämän se muutti, oli ohjekirjana lähes 50 vuoden ajan  aina  vanhuuden hauraimpiin  vuosiin. Kuitenkin aina se oli aina  tuore ja mielenkiintoinen hänelle.

Tämä Jumalan Sana kantaa minuakin, miestäni, lapsiamme ja lapsenlapsiamme.

Helena toimii Suomen Alfa-kurssin toiminnanjohtajana ja Suomen teologisen opiston tuntiopettajana. Helena on Simon vaimo ja he asuvat Tammisaaressa. Helenan erityisosaamisiin kuuluvat Uuden testamentin kreikka, puutarhan hoitaminen sekä kaikenlaiset kauniit jutut.