maanantai 17. joulukuuta 2012

Hengitysvaikeuksia?

Syksyn mittaan olen kärsinyt hengitysvaikeuksista. Muutaman askeleen jälkeen hengittäminen on ollut työlästä. On sanottu, että rukous on Jumalan lapsen hengittämistä. Tämä toteamus on saanut uutta ulottuvuutta elämässäni. Hengittäminen ja rukous ovat todella välttämättömiä. Säännöllisyys on tarpeen. Pitkät tauot ovat pahasta. Ja kun elämässä on haasteita, pitkiä matkoja käveltävänä, tarvitaan tehokasta hengittämistä. Näin on rukouksenkin kanssa. Aina tarvitaan rukousta ja erityistilanteissa tarvitaan kiihkeää rukousta.

Elämän rajallisuus on toinen asia, josta nämä hengitysvaikeudet puhuivat. Lapsena minulle luettiin iltarukous: levolle lasken Luojani, armias ole suojana, jos en sijaltani nousisi, ota tykösi. En oikein ole tajunnut tuota rukousta. Siinä on vaikeita sanoja. Ajatus siitä, ettei aamulla herää on ollut minulle täysin vieras. Nyt marraskuussa, elämäni ensimmäisen kerran, totesin, että entä jos huomista aamua ei tulekaan. Tähän asti olin pitänyt itsestään selvyytenä seuraavaa aamua. Lisäksi tällä viikolla kuulin työtoverini menehtyneen sairauteen. Elämä on oikeasti rajallinen lahja. Psalmissa 90:12 pyydetään: ” Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen”.  Löysin rauhan rukouksessa. Löysin varmuuden, että Jumala ottaa minut tyköni Jeesuksen tekemän työn tähden. Tässä rauhassa ja varmuudessa on hyvä nukahtaa joka ilta.


Tapio on New Wine Finland -johtotiimin jäsen ja on kolmen lapsen isä, puoliso, opetuslapsi ja pastori. Intohimona paikallisseurakunta ja sen luontainen kehitys - ellei aivan itsestään kasvaminen. Harrastuksena mm. lukeminen, penkkiurheilu ja rakentaminen.