Muutama viikko sitten ajelin kotiin päin yhtä Etelä-Suomen
pimeistä maanteistä. Lähtiessä matkaan olin puhunut ystäväni kanssa siitä, että
nyt on hirviä ja peuroja liikkeellä ja että toivottavasti ne eivät hypi
tielleni. Olin myös heittänyt rutiininomaisen rukouksen Taivaan Isälle että
varjelisi matkani ja sitten lähtenyt ajamaan. Yritin siinä hirviä ajatellen
pitää yllä jonkinlaista tutkakatsetta jolla haravoida tienpientareita ja metsän
syviä varjoja.
Ja sitten jossain loppupuolella matkaa, kuinka ollakaan,
näin edessäni tiellä vastaantulevan auton ja hirven, joka lähti ylittämään
tietä minun puoleltani. Painoin jarrun pohjaan, auto heilahti muutaman kerran,
vastaantuleva auto jarrutti - ja hirvi jolkotti tyynen rauhallisesti välistämme
metsään. Taisin sanoa siinä heti välittömästi "kiitos Jeesus" (ehkä
parikin kertaa) ja vetää syvään henkeä kiihdyttäessäni takaisin
normaalinopeudelle - tai ainakin lähelle sitä, koska kovin kovaa ei tehnyt
mieli ajaa loppumatkalla…
Mitä opimme?
1. Ole jatkuvasti varuillasi kun ajat autoa näillä
syyspimeillä.
2. Jos hirvi päättää tulla tielle sinun kohdallasi, et voi
sille yhtään mitään.
3. Jumala kuulee myös rutiinirukouksemme.
Kuinkahan monta kertaa olen mahtanut rukoilla varjelusta
matkalleni tai toisten ihmisten matkoille? Yleensä ne rukoukset eivät ole kovin
pitkiä eivätkä intohimoisia; niissä ei koeta sellaista suurta esirukouksen
taakkaa ja tuskaa eikä vedota Jumalaan ja hänen Sanaansa kovinkaan
syvääluotaavasti. Ne ovat "rutiinirukouksia" - pieniä, ohikiitäviä
arkisia hetkiä, joissa muistan kääntyä Jumalan puoleen ja tunnustaa, että hänen
huolenpitonsa ja varjeluksensa ovat minulle elinehto. Onneksi Jumalalla on myös
rutiini kuunnella minua!
Niinpä kun meidät tarkoitettu elämään jatkuvasti
syvenevässä, monipuolisessa, rikkaassa henkilökohtaisessa rukousyhteydessä
Jumalaan, meidän ei pidä halveksia rutiinirukouksia osana sitä. Jos haluat
oppia rukoilemaan enemmän, älä sorru voivottelemaan rukouselämäsi pienuutta ja
vähäisyyttä äläkä pelkää aloittaa pienestä ja rutiininomaisesta.
"Varjele tämä matka."
"Siunaa, Jeesus, tämä päivä."
"Jumala, ole siskoni luona tänään."
"Paranna ystäväni."
"Tulkoon sinun valtakuntasi."
Myös Isä meidän -rukous ja Herran siunaus ovat meille
Raamatussa annettuja rutiinirukouksia, jotka on hyvä ottaa vaikka
jokapäiväiseen käyttöön. Ne on tarkoitettu ulkoa opittaviksi, toistettaviksi,
läsnäoleviksi jokapäiväisessä elämässämme. Samoin on muukin rukous. Koskaan
emme voi tietää, vaikka pienikin ohikiitävä Jumalan suuntaan heitetty ajatus
saisi olla vaikuttamassa ratkaisevasti meidän tai toisten ihmisten elämässä.
Aloitetaan siis pienestä ja pyydetään Jumalaa kasvattamaan meistä rukoilijoita
hänen valtakuntansa hyväksi!
