YKSINKERTAINEN EVANKELIUMI
Kuinka monta kertaa
olet pyytänyt Jumalalta anteeksi syntejäsi? Entä kuinka monta kertaa hän on
antanut sinulle anteeksi?
Syntien tunnustaminen on hyvä juttu. Se on sen karun
todellisuuden myöntämistä, että olemme luonnostamme syntisiä, ja ilman Pyhän
Hengen apua ja täyteyttä me harhaudumme helposti sivuun oikealta tieltä. Meidän
on kristittyinäkin tärkeä muistaa, että meidän on jatkuvasti elettävä Jumalan
armossa ja anteeksiantamuksessa.
Mutta tämä voi synnyttää meissä harhakuvan, että Jumalan
pitäisi antaa meille anteeksi yhä uudelleen.
Jos eläisimme vielä Vanhan Testamentin aikaa, pitäisi meidän
puolestamme toimittaa uusi sovitusuhri joka kerran kun olemme langenneet. Tämä
johtuu yksinkertaisesti siitä, että vanhan liiton sovitusuhrit kattoivat vain
menneet rikkomukset. Kun uusia syntejä tuli - ja niitähän tuli - sovitus piti
toimittaa aina uudelleen. Tulevat synnit eivät vielä kuuluneet sovituksen
piiriin.
Perustavanlaatuisin ero vanhan ja uuden liiton välillä on
se, että Jeesuksen suorittama sovitus ristillä on ainutkertainen. Hänen ei
tarvitse uhrata itseään uudelleen jokaisen lankeemuksemme jälkeen. Jos me
kuvittelemme, että Jeesus antaa meille anteeksi vain menneet syntimme, me
jäämme todellisuudessa lain alle. Pelkäämme aina lankeavamme uudelleen, jolloin
meidän pitäisi taas kipuilla tiemme takaisin armahtavan Jumalan luo.
Meidän kannaltamme on olennaista, että Jeesus kuoli meidän
puolestamme etukäteen, jo kauan ennen kuin meitä edes olikaan. Siksi kaikki syntimmekin
olivat hänelle tulevaisuutta. Ristiltä katsottuna ei ole mitään eroa meidän
menneiden ja tulevien syntiemme välillä. Hän sovitti kaikki syntimme kerralla,
eikä mikään meidän tekomme voi tätä muuttaa.
Jeesus otti sinun
paikkasi ja kuoli ristillä kauan sitten. Siksi sinäkin olet hänen ansiostaan
vapaa ja turvassa, pysyvästi.
"Kristus sitä
vastoin on uhrannut yhden ainoan syntiuhrin ja asettunut pysyvästi istuimelleen
Jumalan oikealle puolelle. Sillä hän on jo yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi
täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
Tästä todistaa meille
myös Pyhä Henki. Ensin näin: 'Tämän liiton minä teen heidän kanssaan tulevina
aikoina, sanoo Herra: minä asetan lakini heidän sydämeensä, kirjoitan sen
heidän sisimpäänsä.' Ja sitten: 'Heidän syntejään ja vääriä tekojaan minä en
enää koskaan muista.'
Missä synnit on
annettu anteeksi, siellä ei enää tarvita syntiuhria." (Hepr 10: 12,14-18)
Markku Sarento