Hitaammin, syvemmälle ja vaikuttavammin?

Mikko Matikainen

Olen katsonut jonkun verran Olympiakisoja Etelä-Korean Pyeongchangista. Kisat ovat jälleen tarjonneet draamaa, valtavan taitavia suorituksia, onnistumisen iloa ja pettymyksen karvasta kalkkia. Olympialiikkeen motto nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin on sekä toteutunut että jäänyt toteutumatta silmiemme edessä. Voittajat ja kolme parasta ovat saaneet mitaleita ja seistä hetken ylväinä palkintopallilla ihailun kohteina. 

Tuon ylevän hetken eteen mitalistit ovat tehneet valtavan määrän työtä ja toistoja, jotta tosi paikan tullen kaikki on osunut kohdalleen. Kaikki kisoihin osallistujat eivät ole saaneet tuota kaipaamaansa hetkeä kokea, sillä kaikki eivät voi kisoissa voittaa. Silti hekin ovat tehneet työtä ja unelmoineet. Aina unelmat eivät vaan toteudu kovastakaan työstä huolimatta. Elämä ja urheilu pitävät sisällään sekä onnistumisia että pettymyksiä.

Ajattelin olympialiikkeen mottoa ja aloin syystä tai toisesta pohtia että mikä voisi olla meidän Jeesuksen seuraajien mukaelma tuosta motosta. Päädyin pikapohdinnan jälkeen seuraavaan: hitaammin, syvemmälle ja vaikuttavammin. Tiedostan hyviä vaihtoehtoja motoksi olevan monia muitakin, mutta näihin sanoihin päädyin seuraavista syistä.

Liiallinen sisäinen ja ulkoinen kiire sekä jatkuva kiirehtiminen estävät meitä näkemästä ja tiedostamasta asioita. Kiirehtiessä läsnäolo ja kohtaaminen jäävät jotenkin tyhjäksi. Tämä aika tuputtaa meille ajatusta, että meidän pitäisi kokea kaikkea mahdollista ja mahdollisimman nopeasti, jotta voisimme sanoa eläneemme ”täyden elämän.” Tällainen täysi elämä voi kuitenkin jäädä merkitykseltään ohueksi. Liiallinen kiirehtiminen estää kypsymisen, kypsymistä ei voida kiirehtiä. Tämä pätee ihmisiin, hedelmiin ja pitkää kypsyttämistä vaativiin elintarvikkeisiin. Tämän vuoksi ajattelen, että hitaammin voi tuoda elämäämme enemmän merkityksellisyyttä. Tällä en tarkoita hidastelua tai laiskuutta, vaan enemmän läsnäoloa Jumalalle, lähimmäisillemme sekä itsellemme.

Jumalan kutsuu meitä syvemmälle Kristuksen tuntemiseen ja tiedostamaan sen mitä varten hän on meidät luonut. Elämä ja sen merkitys jäävät ohuiksi tai pinnallisiksi, jos siitä puuttuu syvyyttä. Purjeveneen kölissä on painoa ja syvyyttä, jotta vene sen avulla kestää kovan tuulen tuomat haasteet. Kristus meissä voi antaa vakautta elämäämme silloinkin, kun elämässä asiat ovat hankalia, tavoitteet eivät toteudu, mitalit karkaavat tai sairaus vaivaa. Jeesus on lupauksensa mukaan kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti ja sen jälkeenkin. Taju Jumalan rakkaudesta ja ikuisuudesta tuovat elämäämme syvyyden.

Emme voi elää vaikuttavammin ellemme toimi yhdessä. Vaikuttavuus tulee yhdessä tekemisestä, toisen kunnioittamisesta ja rohkaisemisesta. Emme elä pelkästään itseämme varten, vaan samalla Jumalaa ja lähimmäisiämme varten. Koska Pyhä Henki on synnyttänyt meissä uskon Jeesukseen ja elää meissä, niin Hän tuo elämäämme vaikuttavuuden. Hän auttaa meitä näkemään myös toisten merkityksen. Emme kilpailekaan toisten kanssa, vaan toimimme mahdollisimman hyvin yhdessä, jotta maailma voisi saada kosketuksen ja kokemuksen Kristuksen rakkaudesta. Tämä on iankaikkisesti merkittävää ja vaikuttavaa.

Olen iloinen siitä, että olympiaurheilijoiden joukossa on tunnustavia kristittyjä, jotka ovat suolana ja valona toisten urheilijoiden keskellä. Näin he elävät monessakin mielessä intohimoista elämää ja mahdollistavat toisille urheilijoille kokemuksen uskovasta ihmisestä ja ehkä myös Jumalasta. Olen myös iloinen siitä, että saan elää omalla tavallani intohimoista elämää, jossa hitaammin, syvemmin ja vaikuttavammin voivat olla totta. 

Mikko Matikainen mikko.matikainen(ät)sana.fi Mikko on Kansan Raamattuseuran koulutuspalvelujen johtaja ja pappi, jolla on 13 vuoden kokemus kirkkoherran työstä ja yli 20 vuoden kokemus seurakuntatyöstä. Hän asuu Vantaalla, on yksinkertainen isä ja Riinan aviomies. Mikko elää valmentaakseen ja rohkaistakseen ihmisiä, seurakuntia ja yhteisöjä elämään Jeesuksen opettamalla tavalla - luonnollisen yliluonnollisesti ja arkisen rehellisesti. Hän toimittaa myös elämäntapaa tukevia ohjelmia Radio Deissä.

Ilon lähteillä

Riina Matikainen

Monet sanovat: ”Kunpa saisimme osaksemme menestystä! Herra käännä meihin kasvojesi valo!”, mutta Sinä annat sydämeeni suuremman ilon kuin kukaan saa viinin ja viljan runsaudesta. (Ps.4:7-8)

Viime aikoina olen kokenut monen elämän taakan painavan raskaasti. Olen ollut hyvin pieni ja neuvoton. Miten luovia elämän eteen tuomien vaikeuksien kanssa niin, että siitä koituisi mahdollisimman paljon hyvää? Työssä, mediassa ja ihmisten välisissä suhteissa eivät enää pädekään kristilliseen etiikkaan pohjautuvat säännöt, vaan itsekkyys, kovuus ja suoranainen pahuus saavat valtaa. Huomaan näiden vaikuttavan mielialaani ja yrittävän tarttua asenteiksi itseenikin. Erityisen pahalta tämä tuntuu, kun se koskee lapsia. Hyvään vastataan pahalla, yhteyden hakemiseen hylkäämisellä.

Millainen on sinun ympäristösi ja elämäntilanteesi tänään? Tämän ajan taistot laittavat meidät vääjäämättä lujille. Aina on kuitenkin mahdollisuus pysähtyä hetkeksi ja nostaa katse Herraan, muistutella mieleen vaikka tätä Psalmin 4 kohtaa ja saada voimia jatkaa eteenpäin. Silloin asiat asettuvat jälleen perspektiiviin joko heti tai myöhemmin. Myös yhteys muiden Jeesus-tien kulkijoiden kanssa on tärkeää. Kuulutko rukouspiiriin, soluun tai tiimiin, jossa voitte yhdessä rohkaista toisianne ja palvelemisen lisäksi levätä esimerkiksi ylistyksessä? Ylistys avaa silmämme yhä uudestaan katselemaan Jumalaa ja hänen kirkkauttaan, rakkauttaan ja voimaansa. Jumalaa ”katsellessamme”, hänen läsnäolossaan, saamme levätä kaikista elämän taakoista ja saamme rohkeutta ja rauhaa matkallemme. ”Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää.” (5 Moos. 31:8)

Vilpittömimmän ja rakkaudellisimman vastaanoton olen saanut vieraillessani kerran kehitysvammaisten leirillä. He olivat saaneet opetusta Jumalan rakkaudesta ja myös askarrelleet pahviset kruunut päähänsä. Iloisesti he kirmasivat vihreällä nurmella kruunut päässä eläytyen siihen tosiasiaan, että he ovat Kuninkaan tyttäriä ja poikia: rakastettuja Valtakunnan kansalaisia ja valtuutettuja toimimaan tämän Valtakunnan hyväksi. Sain onnellisia halauksia ja tervetulotoivotuksia kirmailun lomassa. Oli vaikeaa pidätellä kyyneliä tätä näkymää katsellessa ja kokiessa. Vaikka elämässä oli vaikeuksia, vammoja ja muuta hankalaa, ei se estänyt iloa purkautumasta, kun Jumalan rakkaus Jeesuksessa tuli kohti.

Vaikka elämän kajakki kiepsahtaisi ympäri koskien kuohuissa moneen kertaankin, jatketaan silti matkaa loppuun asti. Annetaan ilon läikähdellä maistiaisina tulevasta. Taivaassa on sitten täydet juhlat ja loputon ilo.  Mutta juuri nytkin Hän on kanssani, lohduttaa ja rohkaisee, antaa ymmärrystä mennä eteenpäin. ”Sinä annat sydämeeni suuremman ilon kuin kukaan saa viinin ja viljan runsaudesta!”

Riina Matikainen riinamat(ät)live.com Riina on naimisissa Mikon kanssa ja toimii pääkaupunkiseudun Alfa-koordinaattorina.

”Minkälaista mahtais olla tätin vapaa elämä?”

Leila Valmari

Lastenlapset ovat siinä iässä, että Risto Räppääjää kuunnellaan ja lauletaan. Erityisen suosittu on laulu Tätivapaa elämä. Lapsilla on nimittäin ihanat tädit; jokaisen seurasta on nautittu vuoron perään. Olin tässä hoitamassa 4,5-vuotiasta. Hauskojen leikkien lomassa kuului taas laulua, mutta nyt isosiskojen ollessa muualla sanoihin tuli pieni muutos: Tätivapaasta elämästä olikin tullut tätin vapaa elämä.

Seurakunnassa oli juuri puhuttu, miten meidän kristittyjen tulisi elää vapaata elämää. Vapauteen Kristus meidät vapautti, opetti Paavalikin. Mutta vapaus näyttää olevan meille kristityille vaikea aihe. Miksi Jeesuksen opetuksen ja kertakaikkisen pelastuksen todeksi eläminen ei oikein onnistu niin, että elämästä näkyisi Jeesuksen ja Paavalin julistama vapaus? Kun itse ei sitä todellista vapautta oikein ymmärretä, aletaan syynätä toisten vapautta. Lieneekö nykyajankin hengellisessä kentässä niitä ongelmia, joista Paavali varoittaa Galatian seurakuntia?

Jeesus toi meille sellaisen isän rakkauden todellisuuden, ettei sitä voida kaataa pienillä eikä suurilla syytöksillä. Olen saanut elää nuoresta asti Jeesuksen sovintotyön vapauttamana. Sain kokea myös Pyhällä Hengellä täyttymisen silloin ensi kertaa. On ollut ilo löytää New Winen yhteydessä samanlainen vapaa ilmapiiri kuin nuoruuden ryhmällä, jonka Pyhä Henki tavallaan kokosi. Himos ei varmasti ole ainoa paikka, jossa Pyhän Hengen läsnäoloa koetaan kodikkaassa ilmapiirissä, mutta itselleni on rohkaisevaa viettää aikaa kesäjuhlilla, missä ilo ja vapaus huokuvat jo sisääntuloportilla. Tämä ilo ja vapaus on mahdollista vain, kun Jeesus on saanut tulla ihmisen elämän sovittajaksi, ja sovitus on saanut koskettaa myös tunne-elämän kipukohtia.

”Minkälaista mahtaa olla tätin vapaa elämä?” – Aivan mahtavaa, ainakin hänellä, jonka Jeesus on todellisesti vapauttanut. Tädin onkin hyvä pysyä lähiyhteydessä Häneen, vapauden lahjoittajaan.

Totuus tekee teistä vapaita, sanoo Kirja. Vapaus, jonka tämä maailman totuudellisin henkilö antaa, pudottaa sisäisiä kahleita. Rakastetuksi tuleminen yllättää, juuri kun luuli tulevansa tuomituksi. Siksi on niin antoisaa viettää aikaa Jeesuksen seurassa. Tädin vapaa elämä on taivaallista – sieltähän se vapauskin on peräisin.

Leila Valmari valmarit(ät)gmail.com Leila toimii Rovaniemen vapaaseurakunnan pastorina. Hän ja puolisonsa Pekka ovat viiden aikuisen lapsen vanhempia, ja lastenlapsia heillä on (tätä kirjoitettaessa) viisi. Kristittyjen yhteys ja kasvu ovat lähellä Leilan sydäntä. Niistä on saatu iloita mm. kotikaupungin seurakuntien yhteisissä New Wine -tapahtumissa ja -hankkeissa