Isäni kertoi minulle, miten olin 12-vuotiaana väitellyt
koulukaverini kanssa uskonasioista. Olin vastaillut hänen väitteisiinsä sen
minkä taisin, kunnes tuli seinä vastaan enkä osannut sanoa enää mitään. Hetken
miettimisen jälkeen olin tokaissut voitonriemuisena: "Usko voittaa
järjen!"
On päivänselvää, miksi Jeesus asetti lapsen meille
esimerkiksi. Miksi ihmeessä me aikuiset emme voi joskus tyytyä isän vastaukseen
"Siksi koska minä sanon niin." Minkä kumman takia meidän täytyisi
aina ymmärtää kaikki? Tuntuu kuin välillä unohtaisimme että Jumala on Jumala ja
me olemme ihmisiä. Jos me tietäisimme kaiken sen mitä Jumala tietää, emmekö
olisi hänen veroisiaan? Meistä ei tule koskaan hänen veroisiaan, emmekä tule
koskaan tässä ajassa saamaan selitystä kaikkeen. Koska hän on Jumala, hänen ei
tarvitse selittää meille kaikkea.
Muistat varmasti Abramin, jolle Jumala myöhemmin antoi nimen
Aabraham, paljouden isä. Jumala oli tehnyt liiton Abramin kanssa ja luvannut
hänelle yhtä paljon jälkeläisiä kuin taivaalla on tähtiä. Vaikka lupauksen
toteutuminen näytti täysin mahdottomalta, Abram uskoi Jumalaa. 1 Moos. 15:6
sanoo: "Abram uskoi Herraa, ja Herra luki sen hänelle
vanhurskaudeksi."
Toisinaan uskominen voi olla epäuskosta kieltäytymistä.
Vaikka uskomme ei olisi juurikaan plussan puolella, meidän ei kuitenkaan
kannata antaa sen painua miinukselle. Voimme kieltäytyä kuuntelemasta
vihollista, joka yrittää syöttää meille pajunköyttä. Jos meillä on taipumusta
järkeilyyn, on sielunvihollisen aika helppo kuiskuttaa epäuskoisia ajatuksia
päähämme. Silloin on yksinkertaisinta laittaa kädet korville ja sanoa:
"Minä en kuuntele. Minä valitsen uskon. Jumala on hyvä ja hän on minun
puolellani."
Jeesus sanoi (Joh. 20:29): "Sinä uskot, koska sait
nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."
Englanninkielisessä International Standard -versiossa Jeesuksen sanat on
käännetty hyvin havainnollisesti: "Uskotko siksi, että olet nähnyt minut?
Kuinka siunattuja ovatkaan ne, jotka eivät ole koskaan nähneet minua ja ovat
silti uskoneet!" ("Is it because you have seen me that you have
believed? How blessed are those who have never seen me and yet have
believed!")
Jos uskomme vaikka emme ymmärrä, olemme vielä siunatumpia
kuin jos uskomme vasta kun ymmärrämme!